Category Archives for "Järjestö"

Kansanomainen paritanssi ja tanssisoitto Elävän perinnön kansalliseen luetteloon

Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt 22 uutta kohdetta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Musiikin ja tanssin alueelta luetteloon lisättiin mm. kansanomainen paritanssi ja tanssisoitto.

Kansanomainen paritanssi ja tanssisoitto on elävä kulttuuriperinteen ja yhdessäolon muoto. Kansanomaisella paritanssilla Suomessa tarkoitetaan perinteeseen pohjaavia tanssilajeja, joita tanssitaan elävästi ja spontaanisti, vapaasti muunnellen. Tanssilajeja ovat esimerkiksi masurkka, polkka, valssi, sottiisi, polska, hambo ja jenkka. Tanssisoitolla tarkoitetaan kansanmusiikkia, joka on syntynyt tanssien säestämiseen ja säilynyt elävänä yksin ja yhdessä soittamisen kulttuurina.

Suomen Nuorisoseurat oli yksi organisaatioista, jotka ehdottivat kansanomaisen parintanssin ja tanssisoiton lisäämistä luetteloon. Perinne näkyy ja kuuluu aktiivisesti paikallisten seurojen harrastusryhmissä ja Nuorisoseurojen tapahtumissa, kuten Pispalan Sottiisissa, Tanssimaniassa ja Folklandiassa.

Elävän perinnön kansallisessa luettelossa 86 kohdetta

Museovirasto vastaa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimuksen toteuttamisesta Suomessa. Sopimukseen kuuluu myös aineettoman kulttuuriperinnön luettelointi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Luettelointi on työkalu, jonka avulla voidaan tunnistaa, kuvata ja välittää tietoa elävästä perinteestä. 

Suomen kansallisessa luettelossa on nyt yhteensä 86 kohdetta. Luetteloon pyritään lisäämään erilaisia perinteitä laaja-alaisesti. Tarkoituksena on tuoda erilaisille perinteille näkyvyyttä ja tukea perinteen jatkuvuutta Suomessa.

Kaikki ehdotukset kansalliseen luetteloon tulevat perinnettä harjoittavilta yhteisöiltä itseltään, ja hakemukset vertaisarvioidaan. 

Kansallisen luettelon lisäksi eläviä perintöjä listataan wikiluetteloon, joka on laaja ja monipuolinen tietopankki elävästä kulttuuriperinnöstä. Alustalla on 240 artikkelia yli 400 toimijalta kuudella eri kielellä. 

Nuorisoseurojen pop up -näyttely avataan Joensuussa 13.1.2021

Nuorisoseurojen kiertävä pop up -näyttely avataan koronatyyliin virtuaalisesti  Joensuun pääkirjastossa
13.1. klo 17.00.  Juhlanäyttely koostuu kuudesta osiosta, joissa esitellään nuorisoseurojen toimintaa historian eri aikakausina. Näyttelyn avaa Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen ja sen on koonnut Nuorisoseurojen puheenjohtaja, museoamanuenssi Ragni Reinhardt (kuvassa).
www.facebook.com/pk.nuorisoseurat ja facebook.com/nuorisoseurat  


Pop up -näyttelyssä voi tutustua järjestön monipuoliseen harrastustoimintaan ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksiin historian saatossa.  Se peilaa  nuorisoseuratoimintaa suhteessa eri yhteiskunnan ilmiöihin. Näyttely avaa myös sitä, miten Nuorisoseuroista on tullut yksi Suomen  merkittävimmistä kulttuurisen nuorisotyön toimijoista. 

Nuorisoseurat on maamme vanhin nuorisotyötä tekevä järjestö. Matti Yrjönpoika Sippola perusti Kauhavan Nuorisoyhtiön 1881, jonka tarkoitukseksi määriteltiin: ”Edistää kaikin tavoin nuorison sivistystä niin hyvin seuranäytelmillä, sanomalehdillä, kirjastoilla kuin tanssihuveilla”. 

Mustavalkonen kuvituskuva

Nuorisoseurat on ollut  aktiivinen  kansalaiskasvattaja jo 140 vuoden ajan ja sillä on ollut merkittävä rooli niin kansakunnan rakentajan kuin sivistyksen moottorinakin. Järjestön arvot – osallisuus, yhteisöllisyys ja  yhdenvertaisuus  – ovat olleet toiminnan ytimessä läpi historia.
Nuorisoseurojen juhlavuoden suojelijana toimii presidentti Sauli Niinistö.  

Pop up -näyttely kiertää koko kuluvan vuoden ympäri Suomen. Joensuusta näyttely lähtee Lahteen. Kaikki juhlavuoden tapahtumat ja vuoden 2021 näyttelyn tarkempi aikataulu löytyvät osoitteesta. www.nuorisoseurat.fi/juhlavuosi. Sivusto päivittyy pitkin vuotta.  

Nuorisoseurojen juhlavuoden LYHYTELOKUVA löytyy linkistä  https://fb.watch/2TYa33mGxM/  
Pop up -näyttely: Joensuun pääkirjasto, Koskikatu 25, 80100 Joensuu.    

Lisätietoja:   
Pääsihteeri Annina Laaksonen  
Suomen Nuorisoseurat ry   
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi  
Puh. 040 726 7450   

 

 

Nuorisoseuraliike 140 vuotta – juhlavuosi käynnistyy 8.1.2021 lyhytelokuvalla

Suomen Nuorisoseurat on maamme vanhin nuorisotyötä tekevä järjestö. Ensimmäinen nuorisoseura perustettiin Kauhavalla 1881. Perustamispäivän kunniaksi 24.6.2021 keitetään Suomen suurimmat kakkukahvit, jotka nautitaan samanaikaisesti jäsenseuroissa ympäri valtakunnan. ­

Juhlavuosi tekee näkyväksi nuorisoseuraliikkeen historiaa. Se korostaa nuorisoseurojen tärkeää yhteisöllistä merkitystä tässä päivässä ja katsoo vahvasti tulevaisuuteen. Nuorisoseurat juhlii yli 600 jäsenseuran voimin ympäri Suomen tehtävää työtä ja eri harrastusalojen toimintaa. Juhlavuoden suojelijana toimii presidentti Sauli Niinistö

Lyhytelokuva tiivistää historian ja nykypäivän

Virtuaalisesti juhlavuosi avataan perjantaina 8.1. juhlavuoden verkkosivustolla että sosiaalisen median kanavissa lyhytelokuvan saattelemana. Elokuva kertoo Nuorisoseurojen arvoista ja tarjoaa tiivistetyn katsauksen menneisyydestä nykypäivään.

Ensimmäinen juhlavuoden tapahtuma on kansanmusiikin ja kansantanssin tapahtuma Eläköön Folk! - Pohjoisilla poluilla 20.2., joka striimataan yleisölle Tampere-talosta.

Yksi tulevan kevään merkittävistä tilaisuuksista on myös valtakunnallinen Porissa 21.-23.5. järjestettävä Nuori Kulttuuri -monitaidefestivaali, jonka yhteydessä on mm. kulttuuriharrastamisen hyvinvointivaikutuksia käsittelevä NuoriTalks! -keskustelutapahtuma. Lasten ja nuorten juhlavuoden päätapahtuma on Lappeenrannassa järjestettävä kansantanssifestivaali Kalenat 10.-13.6.2021.

Syksyllä juhlavuoden ohjelmassa on muun muassa harrastustoiminnan juhlaseminaari, järjestön yleiskokous eli Nuorisoseurakokous sekä sen yhteydessä pidettävä Tulevaisuusfoorumi.  Nuorisoseurat on myös mukana Erätauko-säätiön ja YLE:n Hyvin sanottu – Bra sagt -hankkeessa jonka tavoitteena on edistää rakentavaa keskustelukulttuuria Suomessa.  Juhlavuoden ohjelma täydentyy vuoden 2021 aikana.

Juhlavuoden tapahtumien valmisteluissa seurataan tiiviisti koronapandemian tilannetta rajoituksineen ja sen vaikutukset huomioidaan niiden turvalliseen toteutukseen.  Osa tapahtumista järjestetään virtuaalisina. 

Juhlavuoden lyhytelokuva sekä koko ohjelmisto löytyy osoitteesta www.nuorisoseurat.fi/juhlavuosi

Lisätietoja: 
Pääsihteeri Annina Laaksonen
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
puh. 040 726 7450

Kuvassa nuoret Jyväskylän Laajavuoressa 2018, kuva Riikka Järvinen.

Muistitietokeruu suomalaisten paritanssimuistoista

Suomen Nuorisoseurat sekä Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus järjestävät vuonna 2020 muistitietokeruun suomalaisten paritanssimuistoista. Pienetkin tunnelmakuvat vuosien varrelta ovat tervetulleita ja tärkeitä. Voit vastata kyselyyn suomeksi tai ruotsiksi täällä. 

"Yksi plus yksi on isompi yksi"

"Kansanomaisilla paritansseilla on pitkä jatkumo aineettoman kulttuuriperinnön historiassa sekä pohjoismaisessa että suomalaisessa tanssikulttuurissa aina 1800-luvulta tähän päivään. Paripolskat, polkat, sottiisit, masurkat, valssit ja muut kansanomaiset paritanssit jalostuivat ja muuntuivat harrastustoiminnan kautta tanssilavatoiminnaksi, jossa 1900-luvun paritanssit mm. tango, fox ja humppa saivat sijansa osana eri-ikäisten ihmisten sosiaalista kanssakäymistä. Pareittain tanssiminen tunnetaan eri puolilla maailmaa monissa muodoissa, mutta Euroopassa kehittynyt paritanssi on poikkeuksellinen siinä suhteessa, että se oli 1900-luvulla lähes dominoiva tanssimuoto. Nykyään paritanssikulttuurille leimaa antavaa on kulttuurinen moninaisuus, joka mahdollistaa yhdenvertaisen osallistumisen ja tutustumisen sekä omaan perinteeseen että toisiin tanssikulttuureihin.  

Saksalaisen tutkijan Henning Eichbergin mukaan ihminen suuntautuu maailmaan ja yhteiskuntaan ruumiinsa kautta. Paritansseissa ihmisruumis jatkuu toiseen ihmiseen muodostaen koko­naisuuden, joka on enemmän kuin osiensa summa: kahden tanssijan yhdistyminen tuottaa paritanssissa uuden itsenäisen yksikön. Tämän yksikön nouseminen tanssimisen peruselementiksi liittyi aikanaan ihmisruumiin kautta tapahtuvan järjestyksen ja organisoinnin ihan­teisiin. Paritanssin kautta rakennettiin modernia yhteiskuntaa. Kuri ja järjestys eivät kuitenkaan olleet paritanssin syy vaan seuraus. Tanssin nautin­to oli keskeisenä siinä, että rahvas alistui paritanssin muotoihin. 

Yhteiset muodot mahdollistavat yksilöllisen liikkeen ja kokemuksen sulautumisen yhteisölliseksi flow-kokemukseksi. Juuri tämä voimakas kokemus selittänee sen, että paritanssi on säilyttänyt suosionsa. Paritanssin käytännöt ovat ajan myötä muuttuneet, mutta tanssin nautinto pysyy. Nykyihmiselle paritanssin jaettu ruumiillinen kokemus on pelastava keidas individualistisen erämaan tunneköyhyyden keskellä. Paritanssi koskettaa ja liikuttaa: siksi sitä kaivataan ja siksi siitä nautitaan."

Tanssintutkimuksen dosentti Petri Hoppu
Tanssin yliopettaja, Oulun ammattikorkeakoulu
Hallituksen puheenjohtaja, Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus

Ehdota vuoden 2019 tanssitekoa!

Kuvaaja Erkki Wrangén

Ehdota vuoden tanssitekoa 15.11. mennessä: Vuoden tanssiteko 2019
Folklandia ja Suomen Nuorisoseurat julkistaa neljännen kerran Vuoden tanssiteko -palkinnon Folklandia -risteilyllä. Palkinnon voi saada henkilö, yhteisö tai tapahtuma, joka on tehnyt vuoden aikana jotakin merkittävää kansantanssin tunnettavuuden kannalta ja / tai edistänyt toiminnallaan kansantanssin leviämistä.

Tanssiteko voi olla rohkea avaus, joka on aiheuttanut keskustelua. Se voi olla ennakkoluuloton, uusi toiminnan muoto tai se voi olla asia, joka on saanut ihmiset tanssimaan. 

Vuoden 2013 tanssiteko – Tauno Häkkinen
Vuoden 2014 tanssiteko – OWLA -tanssiseikkailu.
Vuoden 2015 tanssiteko – Janne ja Aino - Balladi erään säveltäjän elämästä.
Vuoden 2016 tanssiteko - Pispalan Sottiisin Riemua! -pääjuhla
Vuoden 2017 tanssiteko - Miestanssipidot
Vuoden 2018 tanssiteko - Tanssiteos Rauha

#folklandia2020 #vuodentanssiteko #tanssinriemu #nuorisoseurat

 

Hyvää Mittumaaria!

Suomen Nuorisoseurat toivottaa Eino Leinon säkein ihanaa Juhannusta teille kaikille!

"Sulle laulan neiti, kesäheinä,
sydämeni suuri hiljaisuus,
uskontoni, soipa säveleinä,
tammenlehvä-seppel vehryt, uus.
En ma enää aja virvatulta,
onpa kädessäni onnen kulta;
pienentyy mun ympär' elon piiri;
aika seisoo, nukkuu tuuliviiri;
edessäni hämäräinen tie
tuntemattomahan tupaan vie."


Ote Eino Leinon runosta Nocturne

 

 

Nuorisoseurat lomailee kesällä 2019!

Kuvaaja Riikka Järvinen

Suomen Nuorisoseurat toivottaa hienoa kesää kaikille tasapuolisesti. Rentoutukaa, nauttikaa, käykää Nuorisoseurojen kesäteattereissa, tanssikaa, laulakaa, uikaa, naurakaa. Tehkää asioita, jotka tuottavat teille hyvää mieltä.

Nuorisoseurojen aluetoimistojen aukioloajat kesällä 2019 vaihtelevat jonkin verran. Monet toimistot ovat suljettuna tai osittain auki heinäkuussa. Jotkut toimistot ovat avoinna koko kesän.
Alla tarkemmat tiedot lomista. Muutokset mahdollisia.

UUSIMAAN toimisto on leirillä ja lomalla 20.6.-6.8. välisenä aikana. 
SATAKUNNNAN toimipiste lomailee 24.6.-12.7. välisenä aikana. 
ETELÄ-HÄMEEN toimisto on auki koko kesän (heinäkuussa), ei perjantaisin.
KOSTYYMI (puvusto Lahdessa) on auki koko kesän ti-pe klo 13-18.
SAIMAAN toimisto on kiinni 15.6.-4.8. välisenä aikana. 
POHJOIS-KARJALAN toimisto on lomalla 8.7.-4.8. välisenä aikana. 
TAMPEREEN toimisto lomailee pääsääntöisesti 1.-31.7. välisenä aikana.
KESKI-SUOMEN toimisto 15.7.-2.8. välisen ajan Keski-Suomen aluetoimisto lomailee.
POHJOIS-POHJANMAAN toimisto on auki koko kesän.
HÄMEEN toimisto on auki välisenä 19.6.-31.7. välisenä aikana.
POHJOIS-SAVON aluetoimisto lomailee 1.7.-4.8. välisenä aikana.
https://nuorisoseurat.fi/yhteystiedot/alueet/

Jaana Kari Suomen Nuorisoseurojen Pispalan Sottiisin tapahtumatoimiston kulttuurituottajaksi

Pispalan Sottiisin tapahtumatoimiston kulttuurituottajaksi on valittu Jaana Kari Valkeakoskelta. Jaana Karilla on monipuolinen kokemus erilaisista kulttuurialan ja tapahtumatuotannon tehtävistä.  Hän on toiminut aktiivisesti useissa kansanmusiikin ja -tanssin kansainvälisissä, valtakunnallisissa, alueellisissa sekä paikallisissa verkostoissa. Jaana Kari siirtyy tehtävään Pirkkalan kunnan kulttuurituottajan toimesta. Koulutukseltaan Jaana on filosofian maisteri (FM) ja musiikin maisteri (MA).

Jaana Kari aloittaa uudessa työssään 2.1.2018 ja hänen vastuualueenaan tulevat olemaan erityisesti Suomen Nuorisoseurojen ja Pispalan Sottiisin valtakunnallisten tapahtumien (Pispalan Sottiisi, Folklandia ja Tanssimania) ohjelmistosuunnittelu sekä tuotanto.

Suomen Nuorisoseurojen Pispalan Sottiisin tapahtumatoimisto tuottaa valtakunnallisia ja kansainvälisiä kansantanssi- ja musiikkitapahtumia ja tukee asiantuntijaorganisaationa kansantanssi- ja -musiikkialan kehitystä. Pispalan Sottiisin tapahtumatoimisto toimii Nuorisoseurojen tapahtumien osaamiskeskuksena ja se sijaitsee Tampereella osoitteessa Monitoimitalo 13, 33100 Tampere.

Lisätietoja: Jukka Heinämäki, 050 526 8957,  jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi

Tanssijaksi videolle 8.10.2017 ?

Tulisitko mukaan tanssimaan vuosiohjelmia 2018 videolle?

Suomen Nuorisoseurat tuottavat joka vuosi kansantanssin harrastajille tanssimateriaalia ryhmien käyttöön. Tulevaa kesänä tanssitaan Pispalan Sottiisia, jonka tansseja olisimme nyt purkittamassa ryhmille.

Kaipaamme innokkaita tanssijoita joilla on kansantanssin perusteet hallussa. Tarkoituksena on kuvata lasten leikkiohjelmaa, lasten ja kouluikäisten ohjelmaa, eli pieni leikkimielisyys on plussaa.

Kuvauspäivä on sunnuntai 8.10. klo 10.00-16.00, Monitoimitalo 13 Wivi Lönn –salissa. Opettajina toimivat itse koreografit eli Petri Hoppu ja Jutta Wrangén. Päivä aloitetaan helpoimmasta jatkuen vaativimpiin. Kurssi on maksuton, ja kahvitarjoilua taukojen lomassa.
Tarvitsemme kuvauksiin yhteensä 12 tanssijaa. Vaatetuksena olisi musta ja valkoinen yläosa. Varautuen mieluiten molempiin tanssillisiin rooleihin.

Videot tullaan julkaisemaan pian kuvausten jälkeen osoitteessa: www.tanssinriemu.fi
Ilmoittaudu mukaan osoitteeseen: jussi.kaijankangas@nuorisoseurat.fi