Muistitietokeruu suomalaisten paritanssimuistoista

Suomen Nuorisoseurat sekä Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus järjestävät vuonna 2020 muistitietokeruun suomalaisten paritanssimuistoista. Pienetkin tunnelmakuvat vuosien varrelta ovat tervetulleita ja tärkeitä. Voit vastata kyselyyn suomeksi tai ruotsiksi täällä. 

"Yksi plus yksi on isompi yksi"

"Kansanomaisilla paritansseilla on pitkä jatkumo aineettoman kulttuuriperinnön historiassa sekä pohjoismaisessa että suomalaisessa tanssikulttuurissa aina 1800-luvulta tähän päivään. Paripolskat, polkat, sottiisit, masurkat, valssit ja muut kansanomaiset paritanssit jalostuivat ja muuntuivat harrastustoiminnan kautta tanssilavatoiminnaksi, jossa 1900-luvun paritanssit mm. tango, fox ja humppa saivat sijansa osana eri-ikäisten ihmisten sosiaalista kanssakäymistä. Pareittain tanssiminen tunnetaan eri puolilla maailmaa monissa muodoissa, mutta Euroopassa kehittynyt paritanssi on poikkeuksellinen siinä suhteessa, että se oli 1900-luvulla lähes dominoiva tanssimuoto. Nykyään paritanssikulttuurille leimaa antavaa on kulttuurinen moninaisuus, joka mahdollistaa yhdenvertaisen osallistumisen ja tutustumisen sekä omaan perinteeseen että toisiin tanssikulttuureihin.  

Saksalaisen tutkijan Henning Eichbergin mukaan ihminen suuntautuu maailmaan ja yhteiskuntaan ruumiinsa kautta. Paritansseissa ihmisruumis jatkuu toiseen ihmiseen muodostaen koko­naisuuden, joka on enemmän kuin osiensa summa: kahden tanssijan yhdistyminen tuottaa paritanssissa uuden itsenäisen yksikön. Tämän yksikön nouseminen tanssimisen peruselementiksi liittyi aikanaan ihmisruumiin kautta tapahtuvan järjestyksen ja organisoinnin ihan­teisiin. Paritanssin kautta rakennettiin modernia yhteiskuntaa. Kuri ja järjestys eivät kuitenkaan olleet paritanssin syy vaan seuraus. Tanssin nautin­to oli keskeisenä siinä, että rahvas alistui paritanssin muotoihin. 

Yhteiset muodot mahdollistavat yksilöllisen liikkeen ja kokemuksen sulautumisen yhteisölliseksi flow-kokemukseksi. Juuri tämä voimakas kokemus selittänee sen, että paritanssi on säilyttänyt suosionsa. Paritanssin käytännöt ovat ajan myötä muuttuneet, mutta tanssin nautinto pysyy. Nykyihmiselle paritanssin jaettu ruumiillinen kokemus on pelastava keidas individualistisen erämaan tunneköyhyyden keskellä. Paritanssi koskettaa ja liikuttaa: siksi sitä kaivataan ja siksi siitä nautitaan."

Tanssintutkimuksen dosentti Petri Hoppu
Tanssin yliopettaja, Oulun ammattikorkeakoulu
Hallituksen puheenjohtaja, Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus

Joonas Pokkinen