Stream-lippujen myynti alkaa vasta pe 17.9.

Ennakkotiedoista poiketen Tanssimanian konserttien stream-lippujen myynti käynnistyykin vasta perjantaina 17.9. Aiemmin tiedotettiin, että suoratoistopalvelun liput tulevat myyntiin ke 15.9. Myyntiajankohdan siirtyminen johtuu teknisistä haasteista. Tanssimania pahoittelee siirrosta aiheutunutta vaivaa!

Konserttien live-toteutuksen liput ovat myynnissä ennakkoon Tiketissä ja Lippupisteessä.

Maniapajojen stream-liput ovat myynnissä Nuorisoseurojen puodissa.


Kielletty, kiihottava ja kiehtova kansantanssi pääsee irti Tanssimaniassa

Kuva teoksesta Tanssikielto
Tanssikielto. Kuva: Petra Tiihonen


Kansantanssin konsertti- ja koulutustapahtuma Tanssimania roihahtaa Tampereella 24.-25.9.2021. Festivaalin avajaiskonsertissa nähdään Tanssiteatteri Tsuumin, Tanssiteatteri Minimin ja Kuopion kaupunginteatterin suurteos Tanssikielto. Tapahtuman konsertit järjestetään Tullikamarin Pakkahuoneella. Yleisöllä on mahdollisuus nauttia esityksistä myös suoratoistoina verkon välityksellä. 

Tanssikielto-teos sukeltaa vuoteen 1939, jolloin Suomen sisäministeriö kieltää tanssimisen moraalittomana ja holtittomana. Visusti suljettujen verhojen takana gramofoni pauhaa ja tanssikengät lyövät lattiaan. Ilmassa on vaaran tuntua, sillä poliisilla on lupa turvautua jopa voimakeinoihin laittomien tanssijuhlien taltuttamiseksi. Tanssikielto-teoksen sanoma on yksinkertainen: Jos tanssiminen on rikos, meidät saa pidättää! 

Festivaaliperjantain Tanhujalostamo-seminaarissa keskustellaan kielletyn tanssin ja tanssikiellon tematiikasta. ”Eräänlaista kiellettyä tanssia on yhä olemassa. Perinteet kuitenkin elävät ihmisissä ja siksi ne voivat muuttua. Kaksi miestä voi nykyään tanssia polkkaa parina.” Summaa tutkija, FT Petri Hoppu. Hoppu alustaa 24.9. Tanhujalostamo-seminaarissa FT Marko Tikan kanssa historian tanssikielloista. Suomen historian dosentti Tikka on kirjoittanut yhdessä FT Seija-Leena Nevalan kanssa Tieto-Finlandialla palkitun teoksen Kielletyt leikit – Tanssin kieltämisen historia Suomessa 1888-1948.  

Lauantaina saa ensi-iltansa Riina Hosion ja Motoran Pelmakoiden Verensulkusanoja, joka on kokoillan tanssiteos kateudesta, häpeästä ja sanojen voimasta. Kolmantena konserttina Pakkahuoneen lavalla nähdään Ajassa on Maniaa! Konsertissa julkistetaan mm. Pispalan Sottiisin Vuoden 2022 kansantanssiyhtye. 

Tanhujalostamo pe 24.9. klo 17.00-18.30. Striimattuna Kulttuuritalo Laikun musiikkisalista.
Tanssikielto pe 24.9. klo 20.00-21.30. Tullikamarin Pakkahuone. Myös striimattuna. 
Verensulkusanoja la 25.9. klo 17-17.45. Tullikamarin Pakkahuone. Myös striimattuna. 
Ajassa on Maniaa! la 25.9. klo 19-20.15 Tullikamarin Pakkahuone. Myös striimattuna. 

Tapahtuman järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa.  

Kuva esityksestä Verensulkusanoja

Verensulkusanoja. Kuva: Riina Hosio

Tanssimanian ohjelma julkistettu – osta liput ennakkoon!

Tanssimaniaa tanssitaan kaksipäiväisenä 24.-26.9.2021. Tanssimaniassa voi nauttia kansantanssin uusimmista teoksista ja esityksistä, kouluttautua tanssin verkkotyöpajoissa tai osallistua 12-17-vuotiaiden DÄÄNS Stream -leirille. Tapahtuman avaa tanssikieltoa ja kansantanssin sukupuoliajattelua käsittelevä Tanhujalostamo-seminaari.

Tanssimaniasta on mahdollista nauttia myös paikan päällä. Ennakkolippuja Tullikamarin Pakkahuoneella järjestettäviin konsertteihin on myynnissä rajallinen määrä Tiketissä ja Lippupisteessä, joten olethan nopea! Konsertit myös striimataan, ja niiden katseluoikeudet tulevat myyntiin 17.9.2021.

Maniapajat toteutetaan verkkokoulutuksina lauantaina 25.9.2021. Tarjolla on niin kansantanssia kuin tanssia 1920-luvun tyyliin, sekä aina ajankohtaista kehonhuoltoa. Osallistumisoikeuden Maniapajoihin voit ostaa Nuorisoseurojen Puodissa

Myös nuorten tanssijoiden DÄÄNS-leiri toteutetaan verkossa, ja siihen sisältyy työpajojen lisäksi kattava paketti tapahtuman striimattuja konsertteja. Varaa ryhmällesi DÄÄNS-leiri 9.9.2021 mennessä!

Tanssimaniasta voi nauttia syyskuussa sekä paikan päällä että verkossa

Pispalan Sottiisin Tanssimania-tapahtuma järjestetään kaksipäiväisenä 24.-25.9.2021 Tampereella. Kansantanssin ja -musiikin konsertti- ja koulutustapahtuman kaikkia tilaisuuksia on mahdollista seurata myös verkossa.

Tanssimanian ohjelmisto peilaa sadan vuoden takaista tanssikieltoa tämän päivän rajoituksiin tanssin, musiikin ja kulttuurin harjoittamisessa. Avajaiskonserttina nähdään Tanssiteatteri Tsuumin, Tanssiteatteri Minimin ja Kuopion kaupunginteatterin produktio Tanssikielto.

Perjantaina Tanhujalostamo-seminaarissa FT Marko Tikka kertoo historian tanssikieltojen syistä ja seurauksista, ja FT Petri Hoppu puolestaan pureutuu kansantanssin sukupuoliajattelun taustaan ja nykyajan muutoksiin.

Lauantaina uusia kansantanssiteoksia esittävät mm. Motoran Pelmakat ja Rajan Nuorten Kimurantti. Tapahtuma huipentuu Ajassa on Maniaa -konserttiin, jossa julkistetaan Pispalan Sottiisin vuoden 2022 kansantanssiyhtye.

Maniapajat toteutetaan verkkokoulutuksina lauantaipäivän aikana. Tarjolla on kansantanssin ja kansanmusiikin lisäksi tanssia 1920-luvun tyyliin. Nuorten tanssijoiden DÄÄNS-leiri toteutetaan verkossa, ja siihen sisältyy työpajojen lisäksi kattava paketti tapahtuman striimattuja konsertteja.

Lipunmyynti Tullikamarin Pakkahuoneen konsertteihin ja Maniapajoihin avataan elokuun lopussa alueellisten kokoontumisrajoitusten vahvistuttua.

Pispalan Sottiisin Tanssimania-tapahtumaa on järjestetty Tampereella vuodesta 1993 lähtien. Tapahtuman järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Tapahtuman toteutuksessa noudatetaan voimassa olevia rajoituksia ja suosituksia.

Kuva: Petra Tiihonen

Tanssimania 2021 mukautuu koronaan

Kuva Carita Berg

Uuden kansantanssin ja kansanmusiikin tapahtuma Tanssimania järjestetään Tampereella syyskuun lopussa 15. kerran. Seuraamme koronatilanteen kehittymistä ja tiedotamme mahdollisista muutoksista Tanssimanian toteutustavassa tarkemmin 16.8.2021. Noudatamme kaikessa toiminnassamme voimassa olevia rajoituksia ja suosituksia, jotta voimme järjestää tapahtuman turvallisesti.

Pidäthän siis kalenterisi varattuna Tanssimanialle 23.-26.9.2021, sillä silloin on luvassa uuden kansantanssin ja kansanmusiikin komea kattaus – turvallisesti Tampereelta.

Tanssiminen kielletty? – Tanssimania pureutuu tanssikieltoon 23.-26.9.2021

Uuden kansantanssin ja kansanmusiikin tapahtuma Tanssimania järjestetään Tampereella syyskuussa 15. kerran. Tänä vuonna tapahtumassa pohditaan muun muassa tanssimisen vaarallisuutta ja sitä, miksi Suomessa on ollut tanssikieltoja, ja on edelleen? 

Tanssimanian Tanhujalostamo -seminaarissa pe 24.9. FT Marko Tikka kertoo tanssikieltojen syistä ja seurauksista, FT Petri Hoppu puolestaan pureutuu kansantanssin sukupuoliajattelun ja taustaan ja nykyajan muutoksiin.

Kirsikkana kakun päällä Tanssimanian perjantain on Tanssiteatteri Tsuumin, Tanssiteatteri Minimin ja Kuopion kaupunginteatterin yhteinen uusi produktio Tanssikielto. 

“Kun törmäsin ensimmäistä kertaa Tanssikieltoon, se tuntui täysin absurdilta? Miten tanssimisen valvomiseen on voitu tuhlata niin paljon virkavallan resursseja. Kokoontumiskieltoa ei ollut, teatterit ja elokuvat saivat pyöriä, alkoholia sai nauttia. Ainut fyysisen kontaktin muoto, joka kiellettiin oli tanssiminen. Toisaalta aiheessa viehätti ajatus salaa tanssimisesta ja laajamittainen kansalaistottelemattomuus.”, kertoo Tanssikielto -teoksen ohjaaja Antti Lahti.

Viime syksynä ensi-iltansa saanut Tanssikielto on esitys kieltämisen kulttuurista ja manifesti kansalaisten oikeudesta tanssia vapaasti missä, milloin ja miten haluavat. Sisäasiainministeriön päätöksellä Suomessa kiellettiin tanssiminen julkisissa tilaisuuksissa joulukuussa 1939. Sen pelättiin rappeuttavan moraalia, laskevan taistelutahtoa ja lisäävän päihteiden käyttöä. Tanssimista ei kuitenkaan voitu estää ja parhaat juhlat painuivat maan alle, pois virkavallan silmistä. Poliisilla oli tarvittaessa lupa turvautua jopa voimakeinoihin. Historiasta tunnetaan kaksi tapausta, joissa luoti osui kuolettavasti pakenevaan tanssijaan. 
Tanssikielto esityksen kohdalla uskomaton sattuma oli, että teoksen alkuperäinen ensi-ilta peruttiin hallituksen määräämien rajoitustoimien takia huhtikuussa 2020.
 

Tanssimanian osanottajille ja yleisölle tarjotaan edellä kerrotun lisäksi lukuisia erilaisia tanssityöpajoja, konsertteja, iltatansseja. Koronatilanteesta riippuen osa konserteista striimataan tai järjestetään hybridi-tapahtumana.  

Jos tanssiminen on rikos, meidät saa pidättää. 
Nämä ovat vuosisadan parhaat juhlat, joihin kaikki ovat tervetulleita!

Tapahtuman järjestävät Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. 

Tanssimanian ohjelma kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta: www.tanssimania.fi

Kuva: Petra Tiihonen, Tanssiteatteri Tsuumi  

Lisätietoja:
Jaana Kari, tuottaja, Suomen Nuorisoseurat
p. +358 50 4098 332
jaana.kari@nuorisoseurat.fi 

Jukka Heinämäki, toimialajohtaja, Suomen Nuorisoseurat
Tel. +358 50 526 8957
jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi

 

Nuorisoseurojen pop up -näyttely avataan Joensuussa 13.1.2021

Nuorisoseurojen kiertävä pop up -näyttely avataan koronatyyliin virtuaalisesti  Joensuun pääkirjastossa
13.1. klo 17.00.  Juhlanäyttely koostuu kuudesta osiosta, joissa esitellään nuorisoseurojen toimintaa historian eri aikakausina. Näyttelyn avaa Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen ja sen on koonnut Nuorisoseurojen puheenjohtaja, museoamanuenssi Ragni Reinhardt (kuvassa).
www.facebook.com/pk.nuorisoseurat ja facebook.com/nuorisoseurat  


Pop up -näyttelyssä voi tutustua järjestön monipuoliseen harrastustoimintaan ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksiin historian saatossa.  Se peilaa  nuorisoseuratoimintaa suhteessa eri yhteiskunnan ilmiöihin. Näyttely avaa myös sitä, miten Nuorisoseuroista on tullut yksi Suomen  merkittävimmistä kulttuurisen nuorisotyön toimijoista. 

Nuorisoseurat on maamme vanhin nuorisotyötä tekevä järjestö. Matti Yrjönpoika Sippola perusti Kauhavan Nuorisoyhtiön 1881, jonka tarkoitukseksi määriteltiin: ”Edistää kaikin tavoin nuorison sivistystä niin hyvin seuranäytelmillä, sanomalehdillä, kirjastoilla kuin tanssihuveilla”. 

Mustavalkonen kuvituskuva

Nuorisoseurat on ollut  aktiivinen  kansalaiskasvattaja jo 140 vuoden ajan ja sillä on ollut merkittävä rooli niin kansakunnan rakentajan kuin sivistyksen moottorinakin. Järjestön arvot – osallisuus, yhteisöllisyys ja  yhdenvertaisuus  – ovat olleet toiminnan ytimessä läpi historia.
Nuorisoseurojen juhlavuoden suojelijana toimii presidentti Sauli Niinistö.  

Pop up -näyttely kiertää koko kuluvan vuoden ympäri Suomen. Joensuusta näyttely lähtee Lahteen. Kaikki juhlavuoden tapahtumat ja vuoden 2021 näyttelyn tarkempi aikataulu löytyvät osoitteesta. www.nuorisoseurat.fi/juhlavuosi. Sivusto päivittyy pitkin vuotta.  

Nuorisoseurojen juhlavuoden LYHYTELOKUVA löytyy linkistä  https://fb.watch/2TYa33mGxM/  
Pop up -näyttely: Joensuun pääkirjasto, Koskikatu 25, 80100 Joensuu.    

Lisätietoja:   
Pääsihteeri Annina Laaksonen  
Suomen Nuorisoseurat ry   
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi  
Puh. 040 726 7450   

 

 

Nuorisoseuraliike 140 vuotta – juhlavuosi käynnistyy 8.1.2021 lyhytelokuvalla

Suomen Nuorisoseurat on maamme vanhin nuorisotyötä tekevä järjestö. Ensimmäinen nuorisoseura perustettiin Kauhavalla 1881. Perustamispäivän kunniaksi 24.6.2021 keitetään Suomen suurimmat kakkukahvit, jotka nautitaan samanaikaisesti jäsenseuroissa ympäri valtakunnan. ­

Juhlavuosi tekee näkyväksi nuorisoseuraliikkeen historiaa. Se korostaa nuorisoseurojen tärkeää yhteisöllistä merkitystä tässä päivässä ja katsoo vahvasti tulevaisuuteen. Nuorisoseurat juhlii yli 600 jäsenseuran voimin ympäri Suomen tehtävää työtä ja eri harrastusalojen toimintaa. Juhlavuoden suojelijana toimii presidentti Sauli Niinistö

Lyhytelokuva tiivistää historian ja nykypäivän

Virtuaalisesti juhlavuosi avataan perjantaina 8.1. juhlavuoden verkkosivustolla että sosiaalisen median kanavissa lyhytelokuvan saattelemana. Elokuva kertoo Nuorisoseurojen arvoista ja tarjoaa tiivistetyn katsauksen menneisyydestä nykypäivään.

Ensimmäinen juhlavuoden tapahtuma on kansanmusiikin ja kansantanssin tapahtuma Eläköön Folk! - Pohjoisilla poluilla 20.2., joka striimataan yleisölle Tampere-talosta.

Yksi tulevan kevään merkittävistä tilaisuuksista on myös valtakunnallinen Porissa 21.-23.5. järjestettävä Nuori Kulttuuri -monitaidefestivaali, jonka yhteydessä on mm. kulttuuriharrastamisen hyvinvointivaikutuksia käsittelevä NuoriTalks! -keskustelutapahtuma. Lasten ja nuorten juhlavuoden päätapahtuma on Lappeenrannassa järjestettävä kansantanssifestivaali Kalenat 10.-13.6.2021.

Syksyllä juhlavuoden ohjelmassa on muun muassa harrastustoiminnan juhlaseminaari, järjestön yleiskokous eli Nuorisoseurakokous sekä sen yhteydessä pidettävä Tulevaisuusfoorumi.  Nuorisoseurat on myös mukana Erätauko-säätiön ja YLE:n Hyvin sanottu – Bra sagt -hankkeessa jonka tavoitteena on edistää rakentavaa keskustelukulttuuria Suomessa.  Juhlavuoden ohjelma täydentyy vuoden 2021 aikana.

Juhlavuoden tapahtumien valmisteluissa seurataan tiiviisti koronapandemian tilannetta rajoituksineen ja sen vaikutukset huomioidaan niiden turvalliseen toteutukseen.  Osa tapahtumista järjestetään virtuaalisina. 

Juhlavuoden lyhytelokuva sekä koko ohjelmisto löytyy osoitteesta www.nuorisoseurat.fi/juhlavuosi

Lisätietoja: 
Pääsihteeri Annina Laaksonen
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
puh. 040 726 7450

Kuvassa nuoret Jyväskylän Laajavuoressa 2018, kuva Riikka Järvinen.

SOTTIISIMOVES  2020 -TAPAHTUMAN  UUSI  AJANKOHTA  16.-18.10.2020    

Kesäkuun puolesta välistä syksylle siirretyn  SottiisiMoves 2020 -tapahtuman uusi ajankohta on  
16.-18.10.2020.  Tampereella  toteutettava festivaali  on Suomen Nuorisoseurojen järjestämä  tanssin ja musiikin tapahtuma, jossa  Pispalan Sottiisi ja Nuori Kulttuuri  juhlivat  50-vuotista taivaltaan.  
  
Erinomaiset tilat festivaalille tarjoaa Tampere-talo, josta tanssi ja musiikki levittäytyvät ympäri kaupunkia. Ohjelman keskiössä ovat lasten ja nuorten Moves- ja Tanssiralli-katselmukset sekä Saa tanssia! -kansanomaisen paritanssin juhlaproduktio. 

 Oman lisävärinsä tapahtumaan tuovat  Suomen Kansanmusiikkiliiton keväältä peruttu  Samuelin Poloneesi -kansanmusiikkitapahtuma  sekä Tampereella samaan aikaan järjestettävä  suomalais-ugrilaisten kansainvälistä sukukansanpäivää juhliva Sugrifest.  

”Haluamme tuoda ihmisille hyvää mieltä ja tekemisen riemua. SottiisiMoves 2020 -tapahtumassa ovat edustettuina kaikki tanssilajit  polskasta hip hoppiin. Vuoden teema Saa tanssia! tarkoittaa, että tällä festivaalilla kaikki saavat halutessaan tanssia.”, kertoo  Suomen Nuorisoseurojen toimialajohtaja  Jukka Heinämäki. 

Vallitseva poikkeustilanne ja kevään katkokset tanssin harrastustoiminnassa huomioidaan myös SottiisiMoves 2020 valmisteluissa. Tapahtuman ilmoittautumisaikaa jatketaan elokuun loppuun saakka ja keväältä peruuntuneisiin Moves-aluekatselmuksiin ilmoittautuneille tanssiryhmille varataan mahdollisuus ilmoittautua myös valtakunnalliseen SottiisiMoves-katselmukseen.   

 SottiisiMoves  2020  -tapahtuman valmisteluissa  seurataan  koronapandemian kehittymistä edelleen  ja  toimitaan  jatkossakin  vastuullisesti  vallitsevien  säädösten  mukaisesti.     

 Lisätietoja:    
​Suomen Nuorisoseurat/ Pispalan Sottiisi   
Toimialajohtaja     
​Jukka Heinämäki    
Puh. 050 526 8957     
jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi    
www.sottiisimoves2020.fi    
www.nuorisoseurat.fi       

Suomen Nuorisoseurat on maamme merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija, jonka toimintaan osallistuu 40 000 jäsentä.  SottiisiMoves 2020 -tapahtuma  yhdistää Pispalan Sottiisin kansainvälisen kansantanssifestivaalin ja valtakunnallisen Nuori Kulttuuri  Moves-tanssikatselmuksen.     

 

 

 

Muistitietokeruu suomalaisten paritanssimuistoista

Suomen Nuorisoseurat sekä Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus järjestävät vuonna 2020 muistitietokeruun suomalaisten paritanssimuistoista. Pienetkin tunnelmakuvat vuosien varrelta ovat tervetulleita ja tärkeitä. Voit vastata kyselyyn suomeksi tai ruotsiksi täällä. 

"Yksi plus yksi on isompi yksi"

"Kansanomaisilla paritansseilla on pitkä jatkumo aineettoman kulttuuriperinnön historiassa sekä pohjoismaisessa että suomalaisessa tanssikulttuurissa aina 1800-luvulta tähän päivään. Paripolskat, polkat, sottiisit, masurkat, valssit ja muut kansanomaiset paritanssit jalostuivat ja muuntuivat harrastustoiminnan kautta tanssilavatoiminnaksi, jossa 1900-luvun paritanssit mm. tango, fox ja humppa saivat sijansa osana eri-ikäisten ihmisten sosiaalista kanssakäymistä. Pareittain tanssiminen tunnetaan eri puolilla maailmaa monissa muodoissa, mutta Euroopassa kehittynyt paritanssi on poikkeuksellinen siinä suhteessa, että se oli 1900-luvulla lähes dominoiva tanssimuoto. Nykyään paritanssikulttuurille leimaa antavaa on kulttuurinen moninaisuus, joka mahdollistaa yhdenvertaisen osallistumisen ja tutustumisen sekä omaan perinteeseen että toisiin tanssikulttuureihin.  

Saksalaisen tutkijan Henning Eichbergin mukaan ihminen suuntautuu maailmaan ja yhteiskuntaan ruumiinsa kautta. Paritansseissa ihmisruumis jatkuu toiseen ihmiseen muodostaen koko­naisuuden, joka on enemmän kuin osiensa summa: kahden tanssijan yhdistyminen tuottaa paritanssissa uuden itsenäisen yksikön. Tämän yksikön nouseminen tanssimisen peruselementiksi liittyi aikanaan ihmisruumiin kautta tapahtuvan järjestyksen ja organisoinnin ihan­teisiin. Paritanssin kautta rakennettiin modernia yhteiskuntaa. Kuri ja järjestys eivät kuitenkaan olleet paritanssin syy vaan seuraus. Tanssin nautin­to oli keskeisenä siinä, että rahvas alistui paritanssin muotoihin. 

Yhteiset muodot mahdollistavat yksilöllisen liikkeen ja kokemuksen sulautumisen yhteisölliseksi flow-kokemukseksi. Juuri tämä voimakas kokemus selittänee sen, että paritanssi on säilyttänyt suosionsa. Paritanssin käytännöt ovat ajan myötä muuttuneet, mutta tanssin nautinto pysyy. Nykyihmiselle paritanssin jaettu ruumiillinen kokemus on pelastava keidas individualistisen erämaan tunneköyhyyden keskellä. Paritanssi koskettaa ja liikuttaa: siksi sitä kaivataan ja siksi siitä nautitaan."

Tanssintutkimuksen dosentti Petri Hoppu
Tanssin yliopettaja, Oulun ammattikorkeakoulu
Hallituksen puheenjohtaja, Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus

1 2 3 6