Kansanomainen paritanssi ja tanssisoitto Elävän perinnön kansalliseen luetteloon
Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt 22 uutta kohdetta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Musiikin ja tanssin alueelta luetteloon lisättiin mm. kansanomainen paritanssi ja tanssisoitto.
Kansanomainen paritanssi ja tanssisoitto on elävä kulttuuriperinteen ja yhdessäolon muoto. Kansanomaisella paritanssilla Suomessa tarkoitetaan perinteeseen pohjaavia tanssilajeja, joita tanssitaan elävästi ja spontaanisti, vapaasti muunnellen. Tanssilajeja ovat esimerkiksi masurkka, polkka, valssi, sottiisi, polska, hambo ja jenkka. Tanssisoitolla tarkoitetaan kansanmusiikkia, joka on syntynyt tanssien säestämiseen ja säilynyt elävänä yksin ja yhdessä soittamisen kulttuurina.
Suomen Nuorisoseurat oli yksi organisaatioista, jotka ehdottivat kansanomaisen parintanssin ja tanssisoiton lisäämistä luetteloon. Perinne näkyy ja kuuluu aktiivisesti paikallisten seurojen harrastusryhmissä ja Nuorisoseurojen tapahtumissa, kuten Pispalan Sottiisissa, Tanssimaniassa ja Folklandiassa.
Elävän perinnön kansallisessa luettelossa 86 kohdetta
Museovirasto vastaa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimuksen toteuttamisesta Suomessa. Sopimukseen kuuluu myös aineettoman kulttuuriperinnön luettelointi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Luettelointi on työkalu, jonka avulla voidaan tunnistaa, kuvata ja välittää tietoa elävästä perinteestä.
Suomen kansallisessa luettelossa on nyt yhteensä 86 kohdetta. Luetteloon pyritään lisäämään erilaisia perinteitä laaja-alaisesti. Tarkoituksena on tuoda erilaisille perinteille näkyvyyttä ja tukea perinteen jatkuvuutta Suomessa.
Kaikki ehdotukset kansalliseen luetteloon tulevat perinnettä harjoittavilta yhteisöiltä itseltään, ja hakemukset vertaisarvioidaan.
Kansallisen luettelon lisäksi eläviä perintöjä listataan wikiluetteloon, joka on laaja ja monipuolinen tietopankki elävästä kulttuuriperinnöstä. Alustalla on 240 artikkelia yli 400 toimijalta kuudella eri kielellä.
Tanssimania todisti maamme folkloren ja kansantanssin elävyydestä ja ajankohtaisuudesta!
30-vuotisjuhliaan viettänyt kansantanssin ja -musiikin konsertti- ja koulutustapahtuma Tanssimania täytti Tampereen 28.9.– 1.10.2023 kansantanssin uusimmilla tuulilla ja teoksilla. Yksi tapahtumassa esiteltyjen nykykansantanssiteosten teemoista oli kantaaottavuus.
Tanssimanian ohjelmistossa oli kolme laajempaa tanssikonserttia, joissa esiintyi 13 eri puolilta Suomea saapunutta kansantanssiryhmää. Tanssimanian iltaklubeilla esiintyi lisäksi useita yleisön tanssiriehaan innostanutta kansanmusiikkiartistia. Tanssimania keräsi tänä vuonna tapahtumiinsa yhteensä noin 1500 kävijää.
Tanssimanian perinteisessä Tanhujalostamo-seminaarissa pohdittiin tällä kertaa kulttuurisen omimisen kysymyksiä otsikolla ”Eipäs omita!”. Laajasti kiinnostusta ja keskustelua herättäneessä tilaisuudessa aihetta avasi ansiokkaasti Taideyliopisto Sibelius-Akatemian väitöskirjatutkija Pirita Näkkäläjärvi.
Tanssimanian monipuolisissa työpajoissa perehdyttiin tänä vuonna muun muassa kansantanssiperinteemme hämäräperäisempiin erotiikkaa ja kyseenalaista huumoria sisältäviin salattuihin kansioihin, paritanssin saloihin sekä kansanmusiikin ja lavatanssien välisiin yhteyksiin. Tanssimanian yhteydessä järjestettiin lisäksi DÄÄNS-tanssileiri johon osallistui lähes sata 12–17-vuotiasta kansantanssimme tulevaisuuden tekijää.
Suomen Nuorisoseurat järjestää Tanssimanian vuorovuosin kesäkuussa järjestettävän Pispalan Sottiisin kanssa. Nuorisoseurat on yksi maamme merkittävimmistä yhteisöllisten kulttuuri- ja nuorisotapahtumien järjestäjistä. Tanssimania järjestetään yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa.